Jääkiekkoliitto yhdessä Vierumäen kehityskeskuksen kanssa on aloittanut jääkiekon tutkimustoiminnan Wisehockey-datan pohjalta. Ensimmäisenä tarkastelun kohteeksi valikoitui syöttämisen vaade Pohjola-leirillä. Syöttämistä tarkasteltiin leirin, ensimmäisten valintojen, sekä edessä siintävien U18 MM-kisojen näkökulmasta.

Pelaaminen on kokonaisuus, jossa vaaditaan useita erilaisia taitoja ja erilaisia pelaajia. Tässä artikkelissa käsitellään asiaa syöttämisen näkökulmasta, sillä yksittäisistä muuttujista se ennusti parhaiten ensimmäistä U16 valintaa Pohjola-leirillä pelattujen pelien pohjalta. Kuva 1 havainnollistaa, että hyökkääjät kun laitetaan syöttömäärän mukaiseen järjestyksen niin ensimmäisiin maaotteluihin valituista hyökkääjistä 15 mahtui 23 eniten syöttöjä antaneen pelaajan joukkoon. Puolustajien osalta tarkkuus oli vielä parempi kun 11 valitusta pelaajasta oli myös 15 eniten syöttöjä antaneen joukossa. Syöttäminen kuten muutkin muuttujat katsottiin vain 5v5 pelistä ja suhteutettiin 60 minuutin peliaikaan, jolloin muuttujista saatiin mahdollisimman vertailukelpoisia.

Kuva 1. Pohjola-leirin pelaajat järjestetty syöttömäärä 5v5 / 60 min mukaan. Vihreä merkki kertoo, valittiinko pelaaja ensimmäiseen U16 maajoukkueeseen.

Syöttömäärien osalta valittujen ja valitsematta jääneiden pelaajien välillä oli selvä ero. Ensimmäiseen U16 maajoukkueeseen valituilla hyökkääjillä syöttömäärä oli 56 syöttöä/60min kun taas valitsematta jääneillä 41 syöttöä/60 min. Puolustajilla vastaavasti valituilla syöttömäärä oli 74 syöttöä/60 min kun taas valitsematta jääneillä 55 syöttöä/60min.

Pelin vaatimustaso muuttuu siirryttäessä Pohjola-leiriltä kohti U18 MM-kisoja (kuva 2). Syöttäminen on yksi monista tekijöistä, jotka kuvastavat tätä muutosta. Siinä missä Pohjola-leirillä hyökkääjät antavat keskimäärin 46 syöttöä 5v5 pelissä 60 minuuttia kohti, niin U18 MM-kisoissa Suomen hyökkääjät antavat 55 syöttöä. Puolustajien osalta muutos on vielä isompi, sillä Pohjola-leirillä annettiin keskimäärin 61 syöttöä per 60 minuuttia kun taas U18 MM-kisoissa syöttömäärä Suomen puolustajilla on 92 syöttöä.

Kuva 2. Syöttämisen määrän ja pelin kuvan muutos Pohjola-leiriltä U18 MM-kisoihin.

Yhtenä muuttujana tarkasteltiin myös syöttöjen onnistumisprosenttia, mutta se ei ollut lähellekään yhtä hyvä ennustamaan valintaa. Tästä huolimatta siinäkin oli 2-3 prosenttiyksikön ero valittujen hyväksi. Muutos Pohjola-leiriltä U18 MM-kisoihin on sen sijaan huima etenkin puolustajien osalta (kuva 3). U18 MM-kisoissa Suomen puolustajien syöttöprosentti oli 86% kun taas Pohjola-leirillä vastaava lukema oli 77%. Hyökkääjillä U18 MM-kisoissa vaadittiin 80% syöttötarkkuutta kun Pohjola-leirillä keskimääräiseen suoritukseen riitti 76%.

Kuva 3. Syöttöprosentti 5v5 pelin osalta Pohjola-leirillä ja U18 MM-kisoissa Suomen joukkueella.

Yhteenvetona todettakoon syöttämisen olevan yksi tekijä, jossa pelin vaateen muuttuminen Pohjola-leiriltä, U18 MM-kisoihin muuttuu selvästi. Syöttämisen määrä ja laatu eivät kuitenkaan ole ainoita asioita joissa pelin muuttuminen näkyy. Esimerkiksi pelaajien fyysisten ominaisuuksien kehittymisen myötä myös pelin vauhti kasvaa ja sitä myötä aika valintojen tekemiselle vähenee. Mikäli U18 MM-kisoihin mielii, niin syöttämistä tulisikin harjoitella (asteittain) sellaisissa tilanteissa, joissa tilaa ja aikaa on käytössä yhtä vähän U18 MM ottteluissa.